Porukat ja Alicante

Viikko sitten tiistaina äiti, isi ja Tea saapu Valenciaan. Vähän meni tiukille, että olisiko ne saapunu vasta keskiviikkona, mutta pitkän matkan/päivän jälkee puoli kymmenen maissa pyörät huristi perille. Pyörien pysäköinnistä meinas tulla ongelma, sillä niille oli saatava katettu paikka ettei niitä varasteta tai niille tehä muuta ilkivaltaa. Melkein viime tipassa tosta lähes naapurista löyty hotellin parkkis, joka ei maksanu mansikoita vaikka se ei nyt ihan tosi halpa ollukkaa. Ja olihan se lähelläkin... Äiti ja isi pääs majottumaan Katrin ja Artin kämppään (kiitos vielä ihan kamalasti!), koska ne oli vapun Suomessa. Ilmeisesti teekkariutta ei saanu lähtemään niistä millään. :D Majotuspaikkana se oli myös hyvä, koska on aika lähellä mun kämppää. Aamupalalla käytiin sit Tean kanssa siellä (Tea nukku siis mun luona) ja muutenkii vietettiin siellä aikaa.

Perjantai oli myös täällä vapaa, kai toi vappu on aika kansainvälinen juttu. Muuten tuli vähä luistettua kans koulusta, mut oli se sen arvosta sitte. Nyt vaa tulevien vieraiden kanssa ei pysty niin lintsaa. Porukoitten kanssa käytii kiertää kaikki kaupungin nähtävyydet ja oltiin rannallakin vähän aikaa. Pitihän vähä ostoksillakin käydä vaikka kamalasti ei voinu tavaraa ostaa, koska moottoripyörän kuljetustilat on aika pienet. Pari kertaa kokattii itekii ruokaa ja katkaravut löi ittensä läpi. Täällä vaan tollanen ruoka on halvempaa ku Suomessa. Taitais katkaravut olla vähä eri hintaluokkaa jos menis Tampereen kauppahallista ostamaan (jos sieltä ees niitä sais...).

Sunnuntaina me suunnistettii Alicanteen ja oltiin siellä yks yö. Kaupunki oli kyllä hieno, mutta aika turistikaupungiltahan se vaikutti. Satama-/ranta-alue oli kyl tosi lepposta ja mukavaa ja just sellasta missä viihtyis hyvin. Valenciasta tollanen alue puuttuu kokonaa, koska keskusta on kaukana rannasta. Toisaalta ei toi ehkä asuinpaikkaan sopiskaan, enemmän turistit viihtyy. Maanantaina kiivettiin korkealla kukkulalla olleelle linnalle. Äiti ei niin korkeelle uskaltanu tulla, ku jouduttiin kiipeemään. Yleensä sinne menis hissikin, mut nyt se oli just rikki. Menomatka Alicanteen ajettiin rannan tuntumassa menevää pikkutietä pitkin, joka paikoin mutkitteli aika paljo vuoristossa. Takasin tultii sitte moottoriteitä. En ollu pitkään aikaan istunu pyörän kyydissä, ni vähä oli taas totuttelemista ja takapuoli puutu.
Kiipeämistä linnalle, takana AlicanteaSatamaa ja rantaa linnaltaTea ja miä...ihonvärissä jotain eroa. :DIsi ja TeaKiinan muuria pitkin alasTänään aamulla ne sitten lähti takasin Suomea. Paluumatkalle on aikaa päivä enemmän, joten ehtii enemmän nauttiakin matkasta. Tosin melkein 2500km on aika iso neljäänkin päivään. Ite yritän nauttia vähän aikaa yksinolosta ja saada opiskeltua vähä. Huomenna illalla Liisi saapuu reiluksi viikoksi mun iloksi. Taitaa opiskelut vähän jäädä. :) Koulusta ei kyl nyt lintsata, mut kotitehtävät voi tietty jäädä.