MotoGP

Lauantaina ja sunnuntaina MotoGP oli Valenciassa. Ei siis täällä kaupungissa, mutta Valencian maakunnassa. Olihan kisaa pakko mennä katsomaan, kun kerrankin näin lähelle sattui! Seurakseni sain erään suomalaisen vaihtarin (vai saikohan hän minut seurakseen, sitä ei voi tietää). :) Jarno tiesi jonkin verran (paljon) minua enemmän ajajista, säännöistä ja pyöristä, joten oli mukavaa, että oli oma "selostaja/kommentaattori" mukana. Radalle oli matkaa reilut 20km ja menimme sinne lähijunalla. Matka kuitenkin tuntui hieman pidemmältä suuren ihmismäärän vuoksi.
Hienon Suomen lipun kanssa kisafiiliksissäValencian rata on siitä mukava, että lähes joka paikalta pystyy näkemään koko radan ja kilpailun seuraaminen olikin helppoa. Espanjalainen selostus tuntui hieman haastavalta kuunnella, mutta kyllä sieltä aina tärkeimmät osat ymmärsi. Lauantaina olimme katsomassa aika-ajot ja melkein missasimme 250-luokan, sillä se ajoi vasta MotoGP-luokan jälkeen. Porukkaa alkoi lähtemään MotoGP:n loputtua ja luulimmekin, että olimme missanneet tuon 250-luokan jotenkin, sillä meillä ei ollut aikataulua mukana, josta olisimme voineet tarkistaa. Onneksi emme kuitenkaan ehtineet lähteä, sillä sieltähän mm. Kallio tulikin. Ajoista ei aika-ajoissa ollut hajuakaan ja loppukuulutuksista vasta tiesi järjestyksen.

Sunnuntaina oli sitten se varsinainen kisa ja 250-luokassa jännitystä toi Kallion ajaminen. Alussa Kallio johtikin kisaa ja sitten johtopaikka vaihtui aina jokaisen kierroksen alussa. Lopussa Kallio ei enää pystynyt ohittamaan ja hän ajoi pitkään toisena. Sitten viimeisellä kierroksella tulikin kaatuminen juuri meidän nenän edessä eikä siinä Suomen liput enää auttaneet! (Tein meille liput roskapusseista, mutta hienot tuli). :) MotoGP-luokka olikin sitten melko tylsää katseltavaa, sillä alusta alkaen tuli jo selvät välit ajajien välille ja jännitystä ei ollut.
Kisaa...Kallio johdossaKallio jossain aivan muualla kuin pitäisi... :(Kisan jälkeen lähdimme junalle, mutta kuten arvata saattoi, jonot olivat piiiiitkät. Paikalla oli ollut noin 120 000 ihmistä, joista moni oli tullut omilla pyörillä ja osa autoilla, mutta suuri osa oli valinnut junan. Siinä meitä sitten jaettiin karsinoihin odottamaan junavuoroa. 1,5 tuntia siinä sitten menikin ennenkuin tuli juna, jonne mahduimme. Illalla oli sen verran väsy olo, että ei kyllä mitään jaksanut tehdä...

Sadetta ja liikuntaa

Viikko on mennyt taas nopeasti. Ydinteknologian kurssit oli tältä viikolta peruttu ja tarkoituksenani oli kerrata aiemmin käydyt asiat todella hyvin, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Teksti oli melko vaikeaa ja keskittymiskyky oli tiessään. Tällä viikolla onnistuin kuitenkin aloittamaan urheilun. Maanantaina pari poikaa oli menossa ilmoittautumaan tenniskurssille ja lähdin mukaan, mutta kurssi oli lähes täynnä ja vapaista ajoista ei löytynyt minulle sopivaa, joten päätin jättää sen myöhemmäksi. Katsoo sitten keväällä. Samalla otin kuitenkin liikuntaesitteen ja sen avulla löysin nettisivun, jossa voi ilmoittautua jumpille. Kaikki jumpat olivat täynnä (kuten tiesinkin), mutta aina välillä tulee tilaa, kun joku potkikaan ryhmästä pois, joten onnistuin ilmoittautumaan muutamaan ryhmään. Ryhmästä potkitaan pois, jos on kaksi poissaoloa kuukauden sisällä.

Tiistaina päätin lähteä lenkille. Kohteeksi otin kaupungin läpi menevän Turia-puiston, sillä se on melko lähellä kotiani. Tuli sitten juostua 4km ilman kummempia tuskia, joka yllätti minut täysin, sillä luulin olevani huonommassa kunnossa. Lihakset ovat kyllä vieläkin hieman kipeinä tuosta. Keskiviikkona menin kokeilemaan Shiatsua, josta en ollut aiemmin kuullt mitään, joten mielenkiinnosta menin kokeilemaan. Jos olisi aikaa, niin kyllä siellä voisi alkaa käymään ihan säännöllisesti. Tuo menee kuitenkin osittain päällekkäin ydinteknologian luentojen kanssa, joten en usko että sen vuoksi haluan lintsata. Katsellaan tuota sitten keväällä uudestaan. Tänään olin ensimmäisessä jumpassa ja se oli ihan ok. Tunti oli Fitness, jossa tehtiin juttuja step-laudalla ja käsipainoilla. Tunti vastasi melkein TTY:n teho-step -tuntia. Musiikki oli aivan liian kovalla ja ohjaajaa oli melkein mahdoton aina välillä kuulla, mutta hyvin pysyin perässä. Aluksi tuntui, että teimme asioita kamalalla sähläyksellä eikä yhtään musiikin rytmin mukaan, mutta jossain vaiheessa se parani. Liekö johtunut alun oudosta musiikista tms.

Maanantaina illalla oli tarkoitus mennä läheiseen jazz-baariin, mutta sattuneista syistä johtuen en sitten mennytkään. Paikka oli kuulemma mukava, joten kerkee sinne sitten joskus muulloin. Tiistai-iltana kävimme tapaksilla eräässä nimettömässä baarissa, joka oli yllättävän mukava. Tyylissä ei yritetty yhtään hienostella, mutta tapakset olivat ihan ok ja edullisia. Ihmettelimme kyllä paljon, että miksi paikalla ei ole nimeä. Eilen söimme illallista erään kaverin kämpillä ja emme lähteneet botellonille sateen vuoksi vaan jäimme pelaamaan erästä peliä. Peli oli espanjaksi ja se oli vähän Graniumin tyylinen (jos joku on joskus kyseistä peliä pelannut). Käänsimme jutut aina kuitenkin englanniksi, sillä espanja tuntui vielä hieman liian vaikealta. :)

Keskiviikosta lähtien on vain satanut. En tiedä mistä johtuu, mutta ilmeisesti espanjalaiset eivät suunnittele asioita sen mukaan, että joskus saattaa vaikka sataa. Koululla on monta ravintolaa, mutta kaikissa ravintoloissa suurin osa pöydistä on ulkona. Normaaliin lounasaikaan vapaita pöytiä ei edes ole, joten joutuu menemään nurtsille syömään. Nyt sitten kun sataa, niin on hieman ongelmaa tuon syömisen kanssa, sillä ulkona olevat pöydät ovat märkiä nurmikosta puhumattakaan. Toinen asia ovat tiet. Kun sataa niin tiet tulvivat. Viemäreitä ei ole läheskään tarpeeksi eikä vettä ole ohjattu menemään minnekään. Myös jalkakäytävillä käytettävä laatoitus/kivetys on todella liukasta sateella. Melkein kuin jäällä kävelisi. Pitää vain olla tarpeeksi varovainen sateella...

Matkoilta palautumista

Viime viikko meni lähinnä lomamatkoilta palautuessa ja opintoihin kiinni pääsemisessä. Ensimmäisessä näistä onnistuinkin, mutta jälkimmäinen vähän jäi. Onneksi ei se niin justiinsa ole. :) Alkuviikosta laskelimme road tripin raha-asiat ja per nenä autojen vuokrille ja bensalle tuli hintaa vain reilu 60€, ei siis kallista! Junalla pelkkä menopaluu olisi tullut maksamaan tuon verran. Täytyy harkita siis auton vuokraamista myöhemminkin, jos matkaseuraa vain löytyy.

Torstaina menin Samin, Carlin ja Cedrigin kämpille ennen botellonille menoa ja Carl olikin tehnyt simpukkakeittoa illalliseksi, joten sitä sitten maisteltiin. Aivan uutta minulle, mutta kyllähän sitä söi. Mikään makuelämys se ei kuitenkaan ollut, joten tuskin sitä koskaan itse tulisi tehtyä tai ravintolassa tilattua, mutta tulipahan maistettua kuitenkin.
Kokki Carl tyhjien kuorien kanssaBotellonilla oli taas valtavasti porukkaa ja onneksi vaihtareita oli enemmän kuin viimeksi. Botellonille löysin kaupasta omenasiideriä ja kyllähän sitä joi. Suomen omenasiideriltä se ei kyllä maistunut yhtään, mikä oli hyväkin, sillä en omenasiideristä pidä. Siiderit olivat söpöissä 2,5dl:n lasipulloissa. :)
Minä, Sam, Marko, Henrik Ja Veerle botellonilla
Perjantaisin minulla ei ole koulua ollenkaan, joten menin Samin kanssa kaupungille pyörimään. Itse en oikein mitään erityistä kaupoista tarvinnut, mutta tulihan sitä silti shoppailtua... No eihän noita kauppoja Suomessa ole, että ainakin saan jotain erilaista. :) Illalla oli Samin ja Carlin synttäribileet ja tarjoiltavana siellä oli Agua de Valenciaa ja erilaisia tapaksia, nam! Synttäreiltä lähdimme yöllä johonkin baariin, joka oli aivan liian täynnä. Koko ajan joutui väistelemään jotain ja tunsi muiden hikisiä ihoja ympärillä, hyi. Tuollaisista paikoista en juuri pidä yhtään. Paikka olisi voinut kyllä olla ihan ok, jos porukkaa olisi ollut vähemmän.
Janni, Mathilda, Malene ja minä synttäreilläMelko pian päätin kuitenkin lähteä baarista kotiin, sillä mahaani alkoi koskea. Mahani on vieläkin hieman kipeä, joten viikonloppu meni lähinnä mahaa parannellessa. Ei sitä kyllä oikein mitään olisi jaksanutkaan tehdä... Toivottavasti huomenna maha olisi jo täysin kunnossa. Nyt illalla olisi tarkoitus mennä johonkin Jazz-baariin, joten tulee sellainenkin kokeiltua sitten. Baari on ihan tässä naapurissa, joten pitkälle ei tarvitse lähteä.

Road trip al sur: Ronda ja Granada

Sevillasta lähdimme kohti Rondaa. Matkaa oli taas vajaa 150km ja lähdimme edellisen päivän tapaan liikkeelle valoisan aikaan. Lähestyttäessä Rondaa tie muuttui melko hitaaksi ja mutkaiseksi, joten huomasi, että vuoret olivat kasvaneet. Hostellimme ei ollut Rondan keskustassa, sillä ainoa hostelli, jonka hostelworld oli näyttänyt, oli noin 15km Rondasta. Hostelli sijaitsi Cartajiman kylässä, joka oli todella suloinen pieni kylä vuoren vierellä. Kylässä oli erittäin jyrkkiä ja kapeita teitä, joten niitä pitkin ajaminen oli aivan uutta! Jätin auton parkkiin jyrkälle mäelle (kuvasta ei näe oikeaa jyrkkyyttä) ja hetken mietin käsijarrun kestävyyttä. Hyvin se kuitenkin tuntui kestävän. :)
Hostellin edessä meidän auton porukkaHostelli oli hieman erikoinen. Sitä pyöritti englantilainen 40+-vuotias mies, joka oli kyllä mieleltään paljonkin nuorempi. Hän oli ostanut hostellin viisi vuotta aikasemmin melkein päähänpistosta. Kaikki muut ryhmästämme pitivät todella paljon hostellista, mutta minuun ja Janniin se ei uponnut. Kun menimme hostelliin, vieraina oli myös englantilainen pariskunta. He olivat juoneet jo useamman pullon viiniä ennen tuloamme ja he olivat hyvin hilpeällä päällä. Ilta meni pidemmälle ja kaikki alkoivat juomaan viiniä ja tunnelma keveni. Sitten kylään tuli naapurin rouva (ikää noin 50v) ja alkuun hän vaikutti erittäin suloiselta espanjalaisnaiselta. Jossain vaiheessa kuitenkin hänen käytöksensä muuttui täysin! Hän kävi kysymään omistajalta pilveä ja ei mennytkään kauaa, kun kaikki olivat polttamassa. Hänen käytöksensä oli myös aivan hullua...huhhuh... Ilta oli kuulemma mennyt koko porukalla melko villisti, mutta siitä en tiedä enempää, sillä menin nukkumaan aikaisemmin.

Aamulla (lauantai) saimme maittavan aamupalan, mutta hostellinpitäjällä oli ilta mennyt sen verran yli, että aamupala oli hieman aikaisemmin sovittua myöhemmin. Aamupala oli kuitenkin maittava, joten ei kai sillä niin väliä. Puolen päivän jälkeen pääsimme vihdoin Rondaa kohti! Ronda on mukava pieni kaupunki rotkon reunalla. Olin aikaisemminkin käynyt Rondassa, mutta mukava sinne oli uudestaan mennä. Seuraavassa kuvia Rondasta:Silta on todella hieno! Kuulimme myöhemmin, että joku oli tippunut tuonne rotkoon sillä aikaa, kun olimme Rondassa. Se toi hieman kylmiä väreitä...Rondasta lähdimme kohti Granadaa, jonne matkaa oli noin 150km lyhyintä reittiä, mutta valitsimme hieman pidemmän, mutta nopeamman tien. Samalla pääsimme näkemään Costa del Solin. Granadassa päätimme jättää automme maksulliseen parkkihalliin, sillä ilmaisen parkkipaikan löytäminen tuntui mahdottomalta. Meillä kävi tuuri pysäköinnin kanssa, sillä viisi minuuttia saapumisemme jälkeen parkkihalli suljettiin, sillä se oli täysi. Hostellimme oli erittäin pieni ja erittäin pienellä kujalla, mutta löysimme sen heti (en ymmärrä, mistä tuon määrän onnea olimme saaneet!). Hostellia piti (taas) englantilainen mies, mutta hän oli huomattavasti nuorempi kuin aikaisempi. On ilmeisesti siis suosittua tulla Englannista Espanjaan pitämään hostellia. Hostelli oli siisti ja yllätykseksemme muutama kaverimme Valenciasta yöpyivät myös samassa hostellissa.

Tapas-kulttuuri on hyvin esillä Granadassa ja Granada onkin kuuluisa siitä, että jokaisen juoman kanssa saa ilmaisen tapaksen. (Tapakset ovat siis pikkupurtavaa). Menimme porukalla erääseen ravintolaan ja tilasimme vain juomat, jonka ansiosta saimme siis ilmaiset tapakset. Tapasten määrä yllätti minut aivan, sillä saimme ihan kunnolla kaikenlaista ruokaa. Tilasimme toiset juomat, jonka ansiosta saimme vielä lisää syömistä! Olin ajatellut, että haluaisin syödä kunnon illallisen, mutta tuo vastasi kyllä samaa. Lopussa saimme laskun ja kun huomasin, että yhden juoman hinta oli 2,4€, rakastuin kaupunkiin heti! Sain siis syödä ja juoda hyvin alle viidellä eurolla!Seuraavana aamuna (sunnuntai) lähdimme ajoissa katsomaan kaupunkia, mutta se ei jotenkin sykähdyttänyt. Olihan kaupunki ihan ok, mutta ei se ollut yhtään nätimpi tai erikoisempi, mitä Sevilla tai Córdoba olivat olleet. Ehkä katsoimme väärästä kohtaa, kuka tietää. Kaupungilla kiertelyn jälkeen menimme Alhambraan, joka on Granadan suurin nähtävyys. Se kuuluu UNESCOn listaan ja on yksi islamilaisen kulttuurin hienoimmista rakennuksista. Emme saaneet lippuja sisään, mutta pääsimme katsomaan puutarhaa, joka näytti erittäin hienolta. Ilmeisesti sisältä se olisi jotain aivan uskomatonta.
KeskustastaAlhambraGranadasta lähdimme ajoissa, sillä edessämme oli reilu 500km ja halusimme ehtiä autovuokraamolle ennen yhdeksää, sillä maanantaiaamuna meistä ei olisi kukaan päässyt palauttamaan autoa. Toinen auto lähti myöhemmin ja pysähtyivät matkalla Ikeaan, mutta me olimme perillä Valenciassa jo iltakahdeksan jälkeen ja päivähän tuolloin oli sunnuntai 12.10. Siihen loppui sitten meiän matka. Mielestäni matka oli hyvin onnistunut ja yhtään tappelua ei ollut vaikka yhdeksän tyttöä keskenään matkustikin. Aikataulu oli tietysti liian tiukka siihen, että kaupunkeihin olisi tutustunut kunnolla, mutta oli mukava nähdä paljon ja hyvässä yhteishengessä. Uusia matkoja odotellen...

Road trip al sur: Córdoba ja Sevilla

Keskiviikkona 8.10 lähdimme siis vaihtariporukan kanssa Etelä-Espanjaan road tripille. Matkan suunnittelu tapahtui sillä aikaa kun olimme Barcelonassa, joten itse sain valmiin matkapaketin. :) Kun kuulin matkasuunnitelmista, kauhistuin hetkeksi. Meillä oli siis vain 4 päivää aikaa, mutta suunnitelmiin kuuluin 4 kaupunkia ja noin 1700km. Meitä lähti kaksi autollista eli yhdeksän vaihtaria matkaan. Mukana oli minun lisäkseni ruotsalaiset Raghda, Lisa ja Mathilda, turkkilaiset Canan ja Banu, yhdysvaltalainen Sam, tanskalainen Janni sekä hollantilainen Judith.

Keskiviikkoiltana kuuden aikoihin pari tyttöä meni hakemaan autoja vuokraamosta ja tarkoituksenamme oli päästä lähtemään seitsemän maissa Valenciasta. Kaupungissa ajaminen ei ollutkaan mm. yksisuuntaisten katujen vuoksi niin helppoa ja muutenkin tuli viivytyksiä, joten pääsimme lähtemään vasta kahdeksan jälkeen. Yhdeksän aikaan olimme vasta kunnolla poissa Valenciasta, joten aikataulu meinasi pettää jo alussa. Ensimmäisenä suuntanamme oli Córdoba, joka sijaitsee Andaluciassa. Matkaa oli vajaa 600km, joten tiesimme olevamme vasta yöllä perillä, mutta yllätyksenä tuli todellinen aika. Olimme vahingossa menneet alkumatkan pienempää tietä, joka mutkitteli vuoristossa vaikka olisimme päässeet myös isompaa moottoritietä pitkin. Vaikka saavuimme Córdobaan vasta viiden jälkeen aamuyöstä, ei minua kuitenkaan kaduta tuo väärä reittivalinta. Näimme nimittäin pieniä kyliä, joista tuli ihan mieleen jenkkileffojen autiomaissa sijaitsevat pienet ja "kuolleet" kylät ja en ollut aikaisemmin ajatellut, että Espanjassa sellaisia olisi. Córdobassa hostelli ei löytynyt kauhean helposti, mutta lopulta puoli kuuden jälkeen pääsimme nukkumaan.

Aamulla heräsimme kymmenen jälkeen, jotta ehtisimme aamupalalle ja näkemään kaupunkia. Córdobassa on asukkaita noin 300 000, mutta ei se minusta vaikuttanut niin suurelta. Siihen vaikutti varmaan se, että vanhassa kaupungissa oli rauhallista, koska sinne eivät autot päässeet. Vanha kaupunki kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon ja mielestäni kaupunki olikin todella kaunis. Päänähtävyys keskustassa on La Mezquita -moskeija, joka on rakennettu jo 700-900 -luvuilla. Seuraavassa kuvia Córdobasta:
La Mezquitan ulkopuolellaLa Mezquitan sisäpihallaGuadalquivir joen varrellaSilta joen yliJa toiseen suuntaanPäätimme lähteä Córdobasta valoisan aikaan kohti Sevillaa ja edessä oli vajaa 150km. Meidän autoa oli ajanut Janni koko matkan Valenciasta Córdobaan, joten tämä matka oli minun vuoroni ajaa. Ajamisesta sen verran, että moottoritiellä se on melkein samanlaista kuin Suomessa (ainoastaan moottoriteillä on isompia mäkiä ja meidän auto oli sen verran huonotehoinen, että aina ylämäen tullessa vauhti hiljeni huomattavasti). Kaupungissa ajo on taas aivan erilaista. Kaistoja ja autoja on paljon enemmän ja viitoitus on todella huonoa. Ikinä ei myöskään tiedä, että pitääkö ryhmittyä vasemmalle vai oikealle, jos haluaa kääntyä vasemmalle, sillä joissain kohdissa liikennejärjestelyt ovat aika ihmeellisiä. Myös liikennevaloja on paljon tiheämmin. Ihan mukavaa kaupungissakin ajo kuitenkin oli. :) Sevillaan saavuimme valoisan aikaan, mutta etsiessämme parkkipaikkaa pimeä saapui. Lopulta löysimme ilmaisen parkkipaikan ja pääsimme hostellille. Hostellimme oli aivan keskustassa ja se oli melko halpa, joten odotuksemme kunnon suhteen eivät olleet taivaissa. Hostelli kuitenkin yllätti meidät erittäin positiivisesti! Hintaan kuului aamupala, saimme ottaa milloin vain ilmaista kahvia/teetä/kaakaota automaatista, ilmainen netti ja plussana kaiken päälle saimme soittaa ilmaiseksi ulkomaisiin lankaliittymiin! Tästä kuitenkin ilo kohdallanu vähän laantui, sillä 05-alueelle soittaminen Suomeen ei jostain syystä toiminut. Eipä sillä niin väliä ollut, mutta tietenkin se vähän harmitti. Hostelli oli myös siisti ja henkilökunta mukava. Tuonne menen kyllä, jos joskus uudestaan Sevillaan eksyn. Hostellin nimi oli Hostal Nuevo Suizo.

Hostelliin majoittumisen jälkeen menimme katsomaan ilmasta flamencoesitystä, sillä kyseinen tanssi on todella vahvaa juuri Sevillassa. Komeata tanssia olikin. Sevilla oli kierroksemme suurin kaupunki reilulla 700 000 asukkaalla ja kaupungissa oli paljon muutakin nähtävää kuin aivan keskusta. Päätimme ottaa kierroksen turistibussilla, sillä näin pystyimme näkemään yleiskuvan kaupungista parhaiten. Kierroksen jälkeen keskityimme keskustaan. Menimme muutaman tytön kanssa katsomaan vanhaa katedraalia sisältä, kun taas pääasiassa ruotsalaiset menivät mielummin shoppailemaan tunniksi H&M:n ihmeelliseen maailmaan. Kyseistä asiaa en aivan ymmärtänyt, mutta matkailutapansa kullakin. Seuraavassa kuvia Sevillasta:
Flamencoa...tanssin jalkatyöskentely on aivan uskomatontaSama Guadalquivir-joki kuin CórdobassaPlaza de EspañaKatedraaliKaupunkia katedraalin tornistaJatkuu...

Barcelona

Lokakuun ekalla viikolla olimme sopineet kämppisteni kanssa, että menisimme pankkiin tekemään tilin "gastoksille", jonka jälkeen pystyisimme mennä avaamaan netin. Kyselin pitkin viikkoa, että koskahan menisimme tuota tekemään ja vastaus oli aina että myöhemmin. Torstaina tuli viimein vastaus, että lauantaiaamuna. Sanoin kuitenkin siihen, että meillä on jo liput Barcelonan junaan, joten minulle ei oikein sopisi. Kämppikset kuitenkin sanoivat, että pankki aukeaisi jo klo 8.30 ja heidän puolestaan voisimme mennä heti silloin ja minä ehtisin junaan. Lauantaiaamuna sain kuitenkin mennä koputtelemaan kämppisten ovia, että mentäisiin jo, sillä ei heistä kukaan itsekseen herännyt. Sitten kaikki lähtivät hakemaan rahaa automaateilta vaikka mistä kaukaa (täällä siis maksaa jos nostaa vieraan pankin automaatilta, joten espanjalaiset tytöt etsivät omia konttoreitaan). Kertoo jotain espanjalaisesta tavasta, että he eivät olleet voineet etukäteen hakea rahoja vaikka tiesivät, että minulla on kiire. Viimein kuitenkin pankkiin päästiin ja pankkisedille riitti kopio passistani ja sain tulla matkan jälkeen allekirjoittamaan. Kämppikset lupasivat mennä tilaamaan netin iltapäivällä. Ehdin siis junaan ja matka Barcelonaan alkoi...

Tanja oli ollut loppuviikosta hieman flunssainen ja pelkäsin koko ajan että saisin tartunnan. Olin kuin olinkin onnekas ja pysyin terveenä. :) Hyvin Tanja kuitenkin jaksoi katsella paikkoja Barcelonassa, joten ei flunssa matkaa pilannut. Saavuimme Barcelonaan lauantaina hieman kahden jälkeen ja erään espanjalaisen pojan piti olla rautatieasemalla vastassa. Hän oli espanjalaiseen tapaan hieman myöhässä, mutta eipä se haitannut. Tunsimme Damason, sillä hän oli ollut Tampereella vaihdossa. Tai oikeastaan me emme häntä tuntenut vaan Tanjan poikaystävä tunsi, mutta hänen kauttaan Damaso oli kertonut, että voisi toimia oppaanamme ja saisimme yöpyä hänen luonaan. Damaso asui Vicissä, jonne menee lähijunalla Barcelonasta noin 1,5 tuntia. Päätimme kuitenkin ottaa yöpymistarjouksen vastaan, sillä juna suuntaansa maksoi vain 4€. Ensimmäisenä päivänä katsoimme Barcelonaa vain pintapuolisesti ja ilta tuli nopeasti, joten lähdimme Viciin.
La Rambla, puistomainen pääkatu, joka oli melkoisen pitkäPlaza de CatalunyaSunnuntaiamuna kävimme katsastamassa Vicin keskustan ennen junan lähtöä. Vic on melko pieni kaupunki, jonka asukkaista suuri osa on opiskelijoita kaupungissa olevan yliopiston vuoksi. Keskusta on vanha ja mukavan rauhallinen.Barcelonassa menimme ensimmäiseksi Park Güelliin. Park Güell on Gaudin taidon näyte ja hänen jälkeään näkyy monessa paikassa Barcelonaa. Itse pidän kyllä kovasti hänen tyylistään. Kaikki näyttää jotenkin hauskalta ja rennolta. :)Vierailimme myös 1992 vuoden olympiapuistossa. Seuraavassa kuvassa olympiastadioni, joka näyttää melko pieneltä, mutta vetää kuitenkin hyvin kuulemma ihmisiä. En päässyt sisälle kuitenkaan näkemään tuota ihmettä. :)
Illalla menimme syömään tapas-baariin, jossa sai kuvia näyttelemällä pikkusia tapaksia ja maistelimmekin sitten kaikkia erilaisia. Jälkkäriksikin otimme 2 jälkkäritapasta ja hyvää oli! Illalla palasimme taas Viciin yöksi.

Maanantaina Damaso ei enää tullut seuraksemme, sillä hänellä oli luentoja. Kävimme Lonely Planetin mukaisen kävelykierroksen vanhassa kaupungissa, jota ennen kävimme kuitenkin kauppahallissa katsomassa antimia ja ottamassa hieman välipalaa. Kauppahallista olisi saanut ihan mitä vain eikä hinnatkaan ollut päätähuimaavia. Tykästyimme hedelmämehuihin, jota löytyi vaikka mitä makua. Kokeilimme myös espanjalaisten tyypillistä aamupalaa "Churroja suklaakastikkeen kanssa" ja hyvää oli! Pakko saada kyseistä suklaata uudestaankin.Vanhasta kaupungista suuntasimme syömisen jälkeen läheiseen puistoon, joka oli todella mukava! Keskellä puistoa oli mm. lampi, jonne olisi voinut mennä soutelemaan. Pidämme Tanjan kanssa paljon puistoista ja aina matkalla tuleekin kierrettyä kaikki puistot. :)Puistosta suuntasimme merelle päin ja löysimme Barcelonan uimarannan. Ranta näytti todella siistiltä vaikka se olikin aivan keskustan kupeessa. Satamassa oli paljon hienoja purjeveneitä.Tiistaina päähuomiomme oli Sagrada Familiassa, joka on Gaudin suunnittelema kirkko. Kirkkoa on rakennettu jo yli 100 vuotta, mutta vieläkään se ei ole valmis. Rakennustelineitä oli joka puolella. Tämän hetkinen arvio on, että 2020 valmistuminen voisi olla lähellä. Vielä puuttuu mm. suurimmat tornit. Keskeneräisenäkin kirkko oli mahtava ja pääsimme käymään tornissa, josta oli hienot näkymät. Pitää kyllä päästä takaisin Barcelonaan sitten kun kirkko saadaan valmiiksi!Tanjan lento lähti keskiviikkoaamuna kohti Suomea, joten itselläni matka oli kohti Valenciaa jo tiistain iltajunalla. Perillä Valenciassa olin yhden jälkeen yöllä ja kotiin päästyäni huomasin, että internet oli asennettu. Nyt siis kotonakin on netti! Netti tuntuu vain melko hitaalta, mutta ainakin se nyt on...

Keskiviikkona matka jatkui Etelä-Espanjaan vaihtarikavereiden kanssa, mutta siitä lisää myöhemmin...

Kuvia

Vieressä linkki, jonka takaa näkee enemmän kuvia vuoden varrelta kuin mitä laitan blogiin.

Valencia Turistica

Nyt onkin mennyt aikaa viimeisestä kunnon kirjoituksesta ja kaikkea on ehtinyt tapahtumaan. Tulin eilen illalla takaisin Valenciaan matkoiltani ja kuulin, että Valenciassa oli ollut kamala myrsky muutaman päivän. Onnekseni olin siis onnistunut välttämään sen ja nauttimaan auringosta muualla Espanjassa. Tuosta viimeisimmästä matkasta sitten myöhemmin lisää...

Siskoni Tanja saapui yllättäen vierailemaan luonani ja hän viihtyi Espanjassa reilun viikon. Tanjan kanssa oli sitten hyvä kierrellä Valenciaa turistina, sillä en ollut sitä vielä aikaisemmin tehnyt. Onneksi yhden aineeni luennot oli peruttu tuolta viikolta ja muutenkin oli sen verran löysää, että pystyin tekemään kaikkea Tanjan kanssa.

Jätskillä Valenciassa
Tiistaina kiersimme Valencian vanhaa kaupunkia. Kaupungissa on paljon kapeita kujia ja kivoja pikkuisia kahviloita ja putiikkeja. Tietysti vanhassa kaupungissa on myös niitä rappeutuneita pikkukujia, joita kukaan ei ole vain hoitanut. Joissakin paikoin on todella iso kontrasti todella nätin vanhan talon ja naapurissa olevan ränsistyneen rotiskon välillä.

Portti Valencian vanhaan kaupunkiin (yksi niistä)Yliopiston kasvitieteellisestä (tms?) puutarhasta. Siellä oli jos minkälaista kasvia.TuristitKeskiviikkona lähdimme tutustumaan rantaan ja satamaan. Valencian satama-alueella ajettiin F1 Euroopan GP elokuun lopulla ja rata oli tehty tavallisille kaduille. Pääsimme kävelemään radalle, jee! :)
Rata meni melko lähellä vettä, radan reunaviiva:Taustalla näkyvät valkoiset ovat siltaa, jota pitkin rata meni. Normaaliasennossa ne on käännetty sivulle, jotta laivat ja veneet mahtuvat.Rannalla leikimme turisteja ja vain nautimme ajasta. Kävelimme yliopiston kautta takaisin kotiin, jotta Tanjakin näki kouluni. Matkalla koululle näin seuraavan merkin. Ilmeisesti Espanjassa koirat koulutetaan niin hyvin, että niille pystyy sanomaan minne pissiä.Illalla menimme tutustumaan iltakeskustaan ja kävimme Sangrialla ja tapaksilla.
Plaza Ayuntamiento
Katkarapua ja Sangriaa (parasta mitä olen tähän mennessä juonut!)Torstaina menimme tutustumaan Valenciaan suureen puistoon, Turiaan, sekä Ciudad de las Arter y Ciencias -nimiseen osaan puistoa. Nimi on suomennettuna Taiteiden ja tieteiden kaupunki. Alueelta löytyy moderneja rakennuksia, joissa on mm. oopperaa, tiedemuseo, Särkänniemen planetaarion tapainen teatteri, akvario jne. Joskus myöhemmin pitää mennä käymään sisälläkin.Puistossa oli myös Gulliver-puisto, jossa oli iso kukistettu Gulliver, jonka syövereistä löytyi mm. liukumäkia ja kiipeilipaikkoja sekä sokkeloita valtava määrä. Aivan mahtava paikka leikkiä!Torstai-iltana menimme katsomaan paikallista "Botellonia". Se tarkoittaa suomeksi lähinnä pussikaljoittelua, mutta poikkeaa siitä melkoisesti. Espanjassahan on julkisilla paikoilla juopottelu kielletty ja sitä tosiaan tulee noudattaa. Botellon-paikkoihin kuitenkin on lupa mennä ja torstaisin tapahtuma on Yliopiston lähellä olevassa puistossa (joskin porukka on levittäytynyt laajemmalle, sillä ihmisiä on tosi paljon). Menimme mukaan ajatellen Suomen puistojuopottelua ja siinä meni heti pieleen! Meillä oli päällä kätevyysyistä farkut ja lämmintä vaatetta. Espanjalaisilla tytöillä oli pienet minimekot ja korkkarit. Meillä oli juomisena kaljaa ja muuta "helppoa". Espanjalaisilla oli mukanaan baaritiskit ja he joivat drinkkejä oikeista laseista! No ainakin osataan seuraavalla kerralla paremmin... Vaatetus espanjalaisilla johtuu siitä, että he lähtevät jatkamaan tuosta diskoihin. Paljon lippujenmyyjiä olikin liikkeellä, mutta me päädyttiin kotiin kolmen jälkeen, kun muut lähtivät baariin.

Perjantaina vietimme rennomman päivän rannalla, sillä halusimme olla voimissa Barcelonaa varten (lähdimme Barcelonaan lauantaina, josta lisää myöhemmin...). Illalla oli turkkilaisen Banun synttärit. Tarjolla oli kaikenlaista hyvää ja suklaakakku vei kielen mennessään.