MTV Winter

Nyt huomaa, että tulee opiskeltua huomattavasti enemmän kuin syksyllä. Aikaa ei niin paljon muuhun jää, mutta ei kai sitä tarvitsekaan jäädä. Työmäärää tässä vaiheessa lisää se, että on kolme kielten kurssia. Espanjasta tulee läksyä aina tosi paljon, sillä oppikirjoja meillä on kaksi ja ne pitäisi molemmat päästä läpi kurssin aikana. Saksasta ei ihan niin paljoa tule, mutta tehtävät vievät aikaa, sillä kieli on melko unohduksissa. Päiviä pidentää vielä se, että täällä oppitunti on tosiaan se 60 minuuttia eikä 45 minuuttia niinkuin kotona on tottunut. Maanantait ja keskiviikot on koulun puolesta pisimpiä päiviä. Molempina päivinä on klo 12-19 kieliä ja maanantaisin menen ennen koulua aina puoli kympiksi jumpalle ja keskiviikkoisin on energiatekniikan luennot jo kympiltä. Puoli kasin aikaan kun kerkee kotiin ja käy kokkailemaan niin päivä tuntuu loppuvan nopeaan. Toisaalta muut päivät ei ole niin pitkiä, tiistaina koulua on vain tunti, mutta siinä menee sitten aikaa noihin maanantain läksyjen tekemiseen. Torstaina päivä on hyvin erilainen kuin mitä Suomessa voisi olla. Aamulla koulua on klo 8-10 ja sitten taas illalla klo 17.15-19.45. Päivällä jää sitten aikaa käydä jumpassa ja tulla kotiin. Olen nyt pari kertaa käynyt torstaisin aerobox-tunnilla ja tuo tunti vaikuttaa tosi kivalta.

Tiistaina Valenciassa oli MTV Winter -tapahtuma. Se järjestettiin Ciudad de las Arter y las Cienciaksessa ja puitteet olivat siis hyvät. Tapahtumassa soitti muutama bändi, joista tunnetuin oli Franz Ferdinand. Muutkin soittivat kyllä ihan hyvää musiikkia. Paikalla oli ihan hauskaa siihen asti kunnes Franz Ferdinand kävi soittamaan. Siinä vaiheessa porukkaa tunki eteenpäin niin paljon, että liikkuminen oli mahdotonta ja kaikki hyppivät päälle. Viime vuonna tapahtumassa oli soittamassa mm HIM. Olisi silloin ollut kiva olla itse. :)
Franz FerdinandMiä, Pascal ja AnnaHuomenna lähtään aamulla Katrin ja Artin kanssa viikonloppureissulle. Reissusta sitten seuraavassa kirjoituksessa...

Fallasta odotellessa

Viikonloppu meni ihan kivasti. Perjantaina teki mieli lähtä ulos ja olin kuullut Benimacletin karnevaaleista, joten mietin että niitäkin olisi kiva käydä katsastamassa. Sain seurakseni Katrin ja Artin, mutta muuten kaikki muut tuntuivat olevan jossakin matkalla tai muuten vain menossa muualle. Menin ensin "aloittelemaan" K&A:n kämpille ja Katri teki hyvää kasvisrisottoa. Yhdentoista jälkeen lähdimme sitten Benimacletia kohti ja kun sinne asti pääsimme, oli paikka aivan tyhjä. Kaduilla ei ollut ketään. Karnevaalit oli ilmeisesti ollut sitten jo aikasemmin. Pidimme kuitenkin hetken omaa botelloniamme, jonka jälkeen suuntasimme erääseen baariin. Kyseinen baari oli aivan tupaten täynnä, joten vaihdoimme toiseen. Ei me sielläkään niin kauaa viihdytty ja kolmen aikoihin pääsin jo nukkumaan.

Lauantaina koin kivan herätyksen kämppisten toimesta. Kerrankin he olivat oikein aikaseen hereillä viikonloppuna ja toki niiden täytyi minutkin sen kunniaksi herättää...no mitä pienistä. Iltapäivällä tapasin erään hollantilaisen vaihtarin ja kävimme kävelemässä kaupungilla, sillä aurinko paistoi kivasti. Alussa otti aina metron tai bussin keskustaan, mutta nyt kävelee mieluusti, sillä matka on melko lyhyt eikä kävelyyn mene niin kauaa.

Tänään kävimme Katrin ja Artin kanssa rannalla. Kylmä tuuli alkoi vaivaamaan kuitenkin jossain vaiheessa ja tuuli oli sen verran kova, että frisbeen heittelystä ei oikein tullut mitään. Kiva oli kuitenkin nauttia auringosta. Nyt illalla kävin katsomassa Fallas-avajaisia keskustassa. Oikea Fallas on vasta kolmen viikon päästä ja en oikein tiedä, että mikä idea tällä tapahtumalla oli. Alussa ohjelmassa oli akrobatiaesitystä, jonka jälkeen oli puheita (joita en kuullut, joten en tiedä mitä ne koski) sekä lopussa kaikki lauloivat yhdessä jotain laulua. Voisin veikata, että kyseessä on Fallasin oma laulu tai sitten Valencian laulu, sillä perässä laulettiin vielä Espanjan kansallislaulu. Lopussa tuli isot ilotulitukset. En ollut ikinä aikasemmin noin äänekkäitä tulitteita nähnyt ja olimme sen verran lähellä, että roskat raketeista lensivät niskaan. Melu oli siis mieletön! Loppuhuipennuksessa tuntui, että tärykalvot poksahtivat. Hieno show kuitenkin oli kyseessä. Porukkaa oli paljon ja on ihmeellistä, miten täällä aikuisetkin innostuu ihan ilman viinan apua. Kaikki olivat kympillä mukana!
Torres de Serrano oli valaistu vaihtuvin värein. Yläoikealla ilma-akrobaattiesitys.Naisia pukeutuneina perinneasuun (huomaa hiukset).

Toppatakkeja keväällä?

Espanjalaiset on välillä aika outoja, no aika usein kyl... Nyt on huomannu, et vaikka lämpötilat on päivisin noin 15 astetta ja aurinko paistaa, ni silti moni kävelee toppatakit päällä. Ei siis esim jotkuu villakangastalvitakit vaan kunnon toppakangasta olevat toppatakit, millasia ite käytän vaan pakkasella, sillä lämpöasteilla ne ois liian kuumia. Jotkut kyl kävelee sit ihan hupparit ja minihameet päällä, joten kontrasti on iso. Öisin lämpötila saattaa laskea kyl viäl lähelle nollaa, et jos ihan yöllä on liikenteessä, ni sit itekin pitäisin paksumpaa takkia. Mun kämppisten mielestä nyt on jo vissii tarpeeks lämmin, koska ne on siirtäny patterinsa kaappeihin. Ite kuitenkii tykkään yöllä laittaa patteria päälle ainakii ilmaa kuivaamaan. Joskus yöllä kyl herää siihen, et on vähä liian kuuma ja laitan patterin pois päältä. Tos pitäis olla sellanen lämpötilan säätö, mut ei taida niin toimia. Muuten hyvä peli ollu kyl. :) Riinan täällä ollessa huomasin kyl, et oon tottunu vähän tähän kylmään. Riinaa kattoessa mulle tuli mieleen se, et millanen varmaan ite olin silloin syksyllä, ku alko tulee kylmempi. Sillä tuntu nimittäin olevan vähä kylmempi sisällä ku mul. :)

Nyt tuli vaan tällänen mieleen tullut juttu, viikolla ei nimittäin oo tapahtunu erikoisempia...

Kevätlukukausi alkoi

Sanoin, etten Riinan täälläolosta kirjoita ollenkaan. Teen nyt kuitenkin pienen poikkeuksen. :) Sunnuntaina 8.2 kävimme nimittäin Valencian lähellä sijaitsevassa Sagunton kaupungissa. Tuolla oli tarkoitus käydä jo syksyllä, mutta jostain syystä ei tullut mentyä (aikaa ei löytynyt, sää ei suosinut jne). Kaupungin vetonaula on vanha linna kukkulan päällä, jonka vieressä sijaitsee myös roomalainen teatteri. Teatteri tosin oli sulkenut ovensa jo ennen meidän tuloa. Linnakin meni jo klo 14 kiinni, mikä oli mielestämme outoa. Luulisi kuitenkin, että aurinkoisena sunnuntaina turisteja ja perheitä olisi todella paljon, ketkä linnalle haluaisivat. Ehkä linnan työntekijät halusivat sitten kotiin, mutta sitäkään en ymmärrä, että minkä takia linnalla tarvitsee työntekijöitä koko ajan olla. Pääsimme linnalle 45 minuuttia ennen sulkemisaikaa, joten kauhean kauaa ei kiertelyyn aikaa jäänyt. Meidän oli alunperin tarkoitus olla linnalla jo tuntia aikaisemmin, mutta olimme myöhästyneet junasta parilla minuutilla. Hieman nolon tilanteesta teki se, että olin pyytänyt Katria ja Arttia mukaan, jotka sitten "joutuivat" menemään sinne ennen meitä. Takaisin tulimme sitten samalla junalla. :)
LinnaaMaanantaina 9.2 meillä alkoi kevätlukukausi ja olin jo ennen matkaa katsellut kurssini melko valmiiksi. Ekan viikon jälkeen sain kurssini lopullisesti kasaan, sillä kävin useammalla kurssilla katsomassa avausluennon ennen kuin päätin mitkä otan. Lopullinen kurssivalikoimani keväälle on seuraava: englanti, saksa, espanja, thermal energy in buildings, energy technology ja basic control systems.

Englannin kurssi vaikuttaa liian matalatasoiselta Suomessa koulunsa käyneelle. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, joten katsoo nyt, että kuinka monella luennolla loppujen lopuksi käyn. Kurssilla kaikki muut ovat paikallisia opiskelijoita, joten sen vuoksi olisi mukava luennoilla käydäkin, että heihin tutustuisin. Saksa on tasoltaan mulle ihan oikea, mutta näin alussa kieli tuntuu olevan ihan hakusessa. Opettaja puhuu pelkästään saksaa ja aika hyvin häntä ymmärrän, mutta heti jos omaa puhetta pitäisi tuottaa, tulee vaikeuksia. Eiköhän kieli kuitenkin mieleen ala muistua pikkuhiljaa. Espanjan kurssista jouduin maksamaan, sillä noin korkeaa tasoa ei ole ilmaiseksi saatavilla. Aluksi oli hieman ongelmia ilmoittautumisen kanssa, mutta onneksi lopulta pääsin haluamalleni kurssille haluamaani ryhmään. :)

Thermal energy in buildings -kurssin luennoitsija oli hauska tapaus. Hän ymmärsi, että olemme vaihtareita, joten kamalan suuria hän ei odota, että kurssista pääsee läpi. Osaksi sen vuoksi, että joillain ei ole niin paljon esitietoja kyseiseen kurssiin ja osaksi sen, että emme stressaisi liikaa kyseisestä kurssista. Kurssilla tehdään harkkatyö, jonka saa tehdä omasta osaamisalueestaan. Eli tutalaiset voivat keskittyä talouspuoleen enemmän ja itse voin tehdä jostain minulle mielenkiintoisesta. Energy technology -kurssi eroaa hieman jo Suomessa opiskelemastani vaikka alussa luulin sen olevan suurin piirtein vanhan kertausta. Parempi näin päin siis. Kurssilla keskitytään mm. siihen, että mistä öljy ja hiili tulevat jne eikä pelkästään energian tuottamiseen. Kurssilla on myös harkkoja enemmän tuon pohjalta, joten kiva oppia uutta. Basic control systems -kurssi on melko paljon labrapainoitteinen, joten on kiva päästä oikeasti tekemään jotain eikä vain lukemaan teoriaa.

Perjantaina illalla menin käymään Joosella syömässä. Joose on siis se TTY:n opiskelija, jota tammikuussa auttelin. Joose oli saanut italialaisilta koulutusta ja hyvää pasta olikin. Nyt vain uutta kutsua odotellessa. ;) Joosen yksi harrastus on musiikki ja pääsin tutustumaan dj:n maailmaan. En oikein kehtaa tunnustaa, mutta aikaisemmin ajattelin vain, että dj:t pelkästään soittavat musiikkia putkeen, mutta se olikin paljon enemmän. Kunnioitus dj-ammattikuntaan kasvoi kyllä.

Lauantaina kävin aamulla lenkillä Turialla ja yllätyin ihmispaljoudesta. Palau de la Musican edessä on iso allas, jossa on pitkä rivi suihkulähteita. Nyt kaiuttimista kuului musiikkia ja suihkulähde liikehti musiikin mukaan. Hienon näköistä! Myöhemmin törmäsin lumilautailijoihin. Puistossa oli menossa näytös, jossa lautailijat ja suksilla laskijat tekivät hyppyjä. Lämpötila oli jossain 15 asteessa ja aurinko paistoi, joten hieman koomiselta homma näytti. Mäki oli myös niin pieni ja ehkä syynä oli alusta (ei tietenkään lunta) että hypyt olivat melko "noloja" sen jälkeen kun olen itse nähnyt Suomen hiihtokeskuksissa harrastelijoiden hyppyjä. Nuo näin siis juoksulenkillä, joten kameraa ei ollut mukana. Lähdin suihkun ja lounaan jälkeen takaisin puistoon, mutta musiikkia ei enää kuulunut ja laskijoitakaan ei näkynyt. Kiva kävelylenkki silti oli auringon paistaessa.

Meinasin laittaa tähän pari kuvaa myös puistosta, mutta en ollut ladannut niitä kuvia vielä koneelle. Jäitte siis ilman tällä kertaa. :)

Seuraavat kuvat ovat siitä, kun kävimme Riinan kanssa Valenciassa erään kirkon tornin huipulla:
Kello oli melko isoHuipulla tuulee, takana Valenciaa

Montpellier

Montpellierissä ostimme heti rautatieasemalta liput Valencian junaan (tai ostimme paikkaliput, sillä ne oli pakolliset) ettei juna olisi loppuunmyyty, sillä oli vain yksi juna, jolla pystyimme menemään. Juna lähti melko aikaiseen, mutta olisimmehan sitten ajoissa Valenciassa, sillä matka kesti 8 tuntia. Lippujen oston jälkeen kävelimme hotellimme ja emme voineet uskoa silmiämme saavuttuamme hotellille, sillä se oli aivan uusi emmekä maksaneet siitä ihan kamalasti. Kyseessä oli huoneistohotelli, joten jouduimme allekirjoittamaan "vuokrasopimuksen". Huoneessamme oli myös pieni keittiö, joten ajattelimme tehdä ruuan itse. Ruokakaupat oli kuitenkin siltä illalta jo kiinni ja nälkäisinä ja piheinä suuntasimme mäkkiin syömään. Ranskalaisten tilalla otin jotkut sipuliranskalaiset, joten ei menty ihan perinteisellä linjalla. :) Syömisen jälkeen menimme hetkeksi katselemaan kaupunkia ennen nukkumaanmenoa. Muuta ei oikein ehtinyt enää tekemään junan myöhästymisen vuoksi.

Perjantaina 6.2 herättyämme kävimme kaupasta ostamassa aamupalatarvikkeet ja söimme huoneessamme. Aamupalan aikana minulle tuli kuitenkin huono olo (olisikohan johtunut siitä, että oli kannellut painavaa rinkkaa, jonka seurauksena niskat oli jumiutunut jne), joten lähtömme kaupungille myöhästyi hieman. Jonkun ajan kuluttua oloni oli hyvä ja pääsimme matkaan. Montpellierin ratikat olivat hauskoja. Matkalla hotelliltamme keskustaan ratikka kulki nurmikon päällä, enpä ollut aikaisemmin nähnyt. Ratikkalinjoja oli kaksi ja toinen oli koristeltu värikkäin kukkasin ja toinessa oli rauhallisempi lintukuvio. Kiva piristys kaupunkiin. :)
Kukkaratikka nurmikollaLinturatikka Antigonen edessäVanhan kaupungin kivoja kujiaEnsimmäisenä menimme katsomaan Antigonen alueen. Sinne oli rakennettu viihtyisä alue, jossa oli isoja aukioita ja vanhannäköisiä rakennuksia. Kävelimme "joelle" asti, mutta lainausmerkkeihin se joutui, sillä sen verran säälittävä se oli. Veden rannalta löysimme pari hauskan näköistä asumiskompleksia, joista toinen näytti ihan puumajatalolta. Tuolta palasimme vanhaan kaupunkiin ja kävelimme ympäriinsä. Kivannäköinen kaupunki oli, mutta ei se nyt jo näkemistämme paikoista niin eronnut. Yksi riemukaaren näköinen portti sekä useita suihkulähteitä kaupungista löytyi. Olimme tehneet eväät ja ne me söimme eräässä puistossa (Place Royale de Peyrou). Jälkkärit söimme eräässä kahvilassa ja hyvät mansikkaleivokset saimmekin! Löysimme kaupungista myös muutaman seinämaalauksen, mutta eivät ne Lyonin maalausten tasolle yltäneet. Kävimme ostamassa leipomolta patongin (kun kerran Ranskassa oltiin) ja suuntasimme hotellille tekemään ruokaa ja lepäilemään hieman. Ruuasta tuli muuten hyvää, mutta suolaa meillä ei ollut. Mahat kuitenkin täyttyivät! Illalla menimme vielä kävelylle kaupunkiin, jonka jälkeen tulimme takaisin hotellille siivoamaan. Koska kyseessä oli huoneistohotelli tuli meidän siivota itse ja teimme sen jo illalla isoimpien asioiden osalta aikaisen lähtömme vuoksi.
AntigoneRiemukaari?Seinämaalaus. Seinä oli suora, mutta maalaus näytti todella hämäävältä, sillä kulma näytti ihan oikeelta!
Aamulla menimme ajoissa junalle. Matka lähti mukavasti liikkeelle, mutta Espanjan rajalla meni jostain syystä kauan ja jäimme aikataulusta lähes tunnin jälkeen. Espanjan puolella tuli myös konduktööri kysymään lippujamme, jolloin hän huomautti, että lippumme ei olisi enää voimassa. Meidän piti joko maksaa 166€ tai jäädä junasta pois. Luottokortti ei kelvannut maksuvälineenä ja meinasi hätä iskeä. Saimme kuitenkin juuri tuon summan kasaan ja toivomme kuitenkin, että saamme sen takaisin reklamaatiolla, sillä vika ei ollut meidän. Peukut vaan pystyyn. Loppumatkasta rahaa ei kuitenkaan suuremmin ollut, joten ravintolavaunun antimet pystyi unohtamaan. Onneksi eväitä oli jonkin verran, mutta kyllä silti Valenciassa nälkä oli suuri! Varsinkin kun saavuimme reilu puoli tuntia aikataulusta jäljessä.

Riina oli luonani keskiviikkoon 11.2 asti ja kävimme turisteilemassa Valenciassa. Tuosta ajasta voitte lukea Riinan blogista, jos kiinnostaa (olettaen tietysti, että hän joskus tuosta haluaa blogiinsa kirjoittaa). :)

Lyon

Hyvää ystävänpäivää kaikille! Nää seuraavat tarinat ei kuitenkaan liity nyt ystävänpäivään vaan alkaa siitä ku lähdettiin Milanosta.

Milanosta suuntasimme pohjoisen suuntaan ja Geneveen. Riina nukkui lähes koko junamatkan, mutta lyhyiden alkutorkkujen jälkeen keskityin vaan maisemien katteluun, sen verran hienoja ne oli. Kuvia en likaisten ikkunoiden ja liikkuvan junan takia saanu otettua, mutta ehkä te uskotte ku sanon et oli hienoa. :) Ensin Italian puolella Aronan juna-aseman lähellä oli iso järvi, jonka takana näky hieno linna ja lumihuippuset Alpit. Bavenon kohdilla oli pieni saari järvessä ja saari oli rakennettu täyteen taloja, se oli aika hassun näkönen. En oikein huomannut, että missä kohtaan vaihettiin Sveitsin puolelle. Joissakin kohtia oli kuitenkin palmuja ja lunta vierivieressä, eipä ollut sellaista ennen nähnyt. Eikö ne palellu? Jos ei ni aletaan kasvattaa Suomessakin palmuja ulkona. Sveitsin puolella tuli todella iso järvi (Geneve ja Lausanne oli ainakin sen rannalla, nimeä en tiedä) ja maisemat oli edelleen hienot. Sveitsiin voisi kyllä noiden perusteella joskus palatakin! Genevessä meillä oli junan vaihtoaikaa vain viisi minuuttia ja melkein se ei riittänyt. Onneksi ehdimme kuitenkin junaan ennen kuin se lähti liikkeelle. Aikaa vei se, että Ranskaan lähtevät junat lähtivät rajatulta alueelta ja sinne piti mennä tullien jne läpi. Pikkuhiljaa alko pimenemään, joten Ranskan puolen maisemia ei niin näkynyt.

Saavuimme Lyoniin siis tiistaina 3.2 ja Riinan kaveri Delphine oli asemalla vastassa. Hän vei meidät hotellille ja kaikki sujui tosi helposti. Myöhemmin illalla menimme neljästään (Delphinen poikaystävä tuli myös) ravintolaan syömään. Ravintola oli letturavintola ja otimme kaikki menut, johon kuului alkusalaatti, galette (suolainen lettu) ja crepe (makea lettu). Otin lohisalaatin, jauhelihagaleten sekä suklaa-päärynä-jätski-crepen. Oli kyllä makoisaa! Ruokia jouduimme odottamaan melko kauan, joten se ei ollut niin kiva. Koska syömisissä meni niin kauan, menimme ravintolalta suoraan hotellille nukkumaan.
Mun crepe, nam!Aamulla herättyämme menimme aamupalalle läheiseen leipomoon, sillä aamupala ei kuulunut huoneen hintaan. Leipomossa oli kyllä hyviä juttuja ja otimme molemmat "omenataskut". Aamupalalta suuntasimme juna-asemalle kysymään seuraavan päivän junista, jonka jälkeen tapasimme Delphinen Bellecourin aukiolla. Hän oli lupautunut toimimaan oppaanamme. Lähdimme kävellen katselemaan nähtävyyksiä ja ekaksi nousimme korkealle kukkulalle. Kukkulalla oli roomalainen teatteri, jossa kuulemma pidetään vieläkin konsertteja hyvän akustiikan takia sekä kirkko Notre Dame de Fourviére, joka oli todella iso ja hieno! Kirkon sisässä oli periaatteessa kaksi kirkkoa (ylä- ja alakerta). Kirkon viereltä olisi ollut aivan mahtava näkymä kaupunkiin, mutta pieni sumu esti näkyvyyden. Myöhemmin päivällä sumu hälveni ja saimme nauttia matkan ainoasta aurinkoisesta päivästä, joten luultavasti silloin olisi näkymäkin ollut parempi.
Ylhäällä Notre Dame-kirkkoRoomalainen teatteriNotre Dame de...Eiffel-torni?Lähdimme laskeutumaan takaisin alas ja tulimme vanhaan kaupunginosaan. Delphine kertoi, että koska kadut olivat hyvin pitkiä, oli tehty "tunneleita" talojen ali, jotta liikkuminen olisi ollut helpompaa. Otimme yhden tälläisen, sillä ne olivat kuuluisia. Pienen kävelyn jälkeen tuli nälkä ja otimme paninit. Jälkiruuaksi oli tarkoitus mennä jätskille johonkin tiettyyn hyvään paikkaan, mutta harmiksemme se oli kiinni. Olisikohan remontti ollut syynä. Jatkoimme matkaa toiselle kaupungin kukkulalle, jossa oli ennenvanhaan tehty esim. silkkiä. Kukkulan läheisyydessä oli paljon hienoja seinämaalauksia, joissa oli todella paljon infoa mm. historiasta ja ne piristivät katukuvaa. Kukkulalta laskeuduimme alas aukiolle, jossa oli raatihuone. Yritimme varata illaksi ravintolaa, sillä se oli kuulemma tavallista Lyonissa. Haluamamme ravintola oli kuitenkin kyseiseen aikaan kiinni. Menimme joen rantaan, jossa sanoimme Delphinelle heippa ja lähdimme jatkamaan yksin matkaa. Kävelimme joen vartta ja nautimme auringosta. Suuntasimme nettikahvilaan, sillä meillä ei vielä ollut hotellia Montpellieriin. Varattuamme hotellin suuntasimme syömään ja lopulta saimme hyvää ranskalaista ruokaa ja palvelu oli kohdillaan. :) Kävelimme hetken vielä iltavalaistussa kaupungissa ja lopulta menimme väsyneinä hotellille.
JokeaSeinämaalaus (pieni osa oikeasta)Maailmanpyörä
Torstaina kävimme samassa kahvilassa aamupalalla, jonka jälkeen pakkasimme tavaramme ja luovutimme huoneen. Rinkat jätimme säilytykseen hotellille. Menimme juna-asemalle tarkastamaan junan, millä halusimme lähteä, jonka jälkeen otimme suunnan isoa puistoa kohti. Puisto olisi ollut hyvällä ilmalla varmaan todella kaunis tekojärvineen, mutta nyt tuli välillä hyvinkin rankkoja sadekuuroja. Törmäsimme puistoissa myös peuroihin (tai joihinkin sen tyylisiin eläimiin). Kävimme hakemassa rinkat hotellilta, mutta kun pääsimme asemalle, huomasimme junan olevan tunnin myöhässä. Nyt meillä oli sitten aikaa käydä syömässäkin ennen junan lähtöä. Lopulta juna lähti tunti ja 15 minuuttia myöhässä, joten myöhästyimme junasta, johon meidän olisi pitänyt Avignonissa vaihtaa. Ehdimme käydä katsastamassa ihan pikkiriikkisen Avignonia ennen kuin junamme lopulta lähti. Montpellieriin saavuimme siis reilu 2 tuntia alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin.
Puistosta

Italia: Venetsia, Verona ja Milano

Venetsiaan saavuimme lauantaina 31.1 noin klo 8.30 aamulla ja heti ensimmäisenä suunnistimme hotellille. Olimme varanneet hotellin aivan rautatieaseman vierestä, mikä osoittautui mielestämme hyväksi ratkaisuksi. Rinkkojen kanssa hotellin etsintä kapeilta kujilta olisi voinut olla nimittäin melko rankkaa, sillä alussa kaupungissa oli ihan hukassa kanaalien, siltojen ja kapeiden katujen vuoksi. Kaupunki oli kyllä aivan erilainen kuin kaikki muu, mitä olin ennen nähnyt! Yleensä suuntavaistoni on melko hyvä, mutta tuolla kaupungissa se katosi kuin tuhka tuuleen. Emme kuitenkaan pahemmin eksyneet varsinkaan sel jälkeen kun tajusimme, että talojen seinissä on viittoja aina silloin tällöin. Illalla huomasimme myös, että kaupungissa oli menossa katusuunnistusta, joten aika taitava sai olla se, joka tuon kisan voitti.
Kartan tutkimista Rialton sillallaHostellilta lähdimme siis tutkimaan kaupunkia ja ihmettelimme hieman, että onpas kaduilla hiljaista. Pian muistimme kuitenkin, että olimme suht aikaiseen liikkeellä ja kyllähän siinä klo 11 aikoihin alkoi kadut täyttymään. Ilman puolesta meitä onnisti, sillä ei satanut ja ilma oli ok lämmin. Sunnuntaina aamulla ennen lähtöä satoi tosin jopa hieman lunta, joten silloin olisi voinut olla kylmempää.Emme tienneet Venetsiasta paljoa ja suuntasimme kiertoteitä ensin San Marcon aukiolle, sillä tiedettiin sen olevan keskeinen paikka. Kiertotiet tuli lähinnä siitä, että emme osanneet suunnistaa kaupungissa vielä niin hyvin. Matkalla näimme markkinoita ja ylitimme mm. Rialton sillan. Kävimme sisällä San Marcon basilikassa, joka oli todella kaunis. Sisällä oli museo, jossa oli jotain kuuluisia hevosiakin. Olisikohan ne ennen olleet kirkon ulkopuolella...ainakin hevosista oli paljon kuvia korteissa. :) Kirkossa oli paljon mosaiikkitaidetta, josta tykkäsin. Pääsimme käymään myös terassilla, mutta ei se hirveän korkealla ollut, joten näköalat ei paljoa paremmat olleet kuin maan tasalta. Viereiseen korkeaan torniin olisi päässyt, mutta emme nähneet maisemia sen arvoisiksi.
Basilika San MarcoKapeita kujiaJatkoimme rantaa pitkin kartalla vihreänä näkyvään kaupunginosaan ja löysimmekin mukavan kaupunginosan. Siellä oli puistoa ja avaruutta. Ei ollut niin kapeita katuja ja kanaaleita niin joka välissä. Jos minun olisi pakko muuttaa Venetsiaan, niin se olisi ehdottomasti tuo osa. Kävelystä iski kuitenkin väsy ja lähdimme hotellille pitämään lepotauon ja saimme samalla lunastettua huoneemme.
PyykkipäiväLepotauon jälkeen menimme tutustumaan kaupungin ("pääsaaren") lounas- ja eteläosiin. Matkalla löysimme myös ruokakaupan, joiden puuttumista olimme juuri päivällä pohtineet. Emme olleet missään nähneet kauppoja ja ihmettelimme, että mistä paikalliset ruokansa oikein ostavan. Kävimme katsomassa ulkopuolelta erästä kirkkoa, jonka olimme aikasemmin nähneet veden yli. Hieno kirkko oli iltavalaistuksessa. Nälkä alkoi painamaan sen verran, että päätimme etsiä ravintolaa. Aikaisemmin olimme nähneet niin paljon ravintoloita ettemme luulleet etsinnän tuottavan ongelmia. Tuolla alueella ei kuitenkaan ravintoloja liiemmin ollut ja jouduimme tyytymään siihen mitä löysimme. Ruoka oli kyllä ihan ok, vaikka se ei mitenkään ihmeellistä pastaa ollut ja mielestäni sain väärän pastan (tilasin jotain missä oli tomaattia, mutta saamassani ruuassa ei tomaattia ollut). Ruuan jälkeen ajattelimme mennä katselemaan matkamuistomyymälöitä, mutta seitsemän jälkeen kaikki olivat jo melkein kiinni. Oli ihmeellistä, miten kaupunki hiljentyi turisteille tarkoitettujen juttujen osalta jo niin aikaisin vaikka oli vielä viikonloppu. Päätimme lähtä kävelemään hotellille päin vilkuillen samalla jotain paikkaa, josta voisimme ostaa jätskit. Sellainen paikka löytyi vasta ihan hotellin vierestä. Hotellilla katselimme hetken italialaista telkkaria (löysin Budapestissä hyväksi havaitseman Rai uno -kanavan!) :D ja päätimme, että heräisimme seuraavana aamuna sen verran aikaiseen, että ehtisimme mennä katselemaan matkamuistomyymälöitä.

Olimme edellisenä päivänä katsoneet, että monelta kaupat aukeaisivat, mutta eivät ne siihen aikaan ihan auenneet. Tarvittavast ostokset saimme tehtyä kuitenkin ajoissa ja suuntasimme hotellille noutamaan rinkat ja menimme junalle. Junalla suuntasimme Veronaan ja jäimme pois asemalla, jossa mainittiin Verona. Huomasimme kuitenkin olevamme keskellä jotain lähiötä ja tajusimme, että seuraava pysäkki olisi ollut vasta meidän. Onneksi puolen tunnin päästä tuli uusi juna ja pääsimme oikeaan Veronaan.

Olimme siis sunnuntaina Veronassa ja turistioffice oli kiinni. Junainfossa oli kuitenkin todella mukava nainen, jolta saimme kaupungin kartan ja pystyimme lähtemään liikkeelle. Jätimme rinkat säilöön asemalle ja suuntasimme sateeseen (no ei se ihan kaatosade ollu ja välillä oli taukoja ettei ees satanu). Riinan pääkohde kaupungissa oli Juulian parveke, joten suunnittelimme kartasta reitin, että näimme ainakin sen. Matkan varrelle osui myös paljon muita palluroita kartalta.
Colosseum?Juulian parvekeJoki, jonka takana olisi ollut amfiteatteri ja muuta, mutta sinne asti emme menneetLähdimme vähän ennen iltakuutta junalla Milanoon ja matka kesti parisen tuntia. Milanossa yritimme ensimmäiseksi saada infoa junista Lyoniin, mutta tulos oli melko huono. Lipunmyynnissä töykeä nainen totesi, että sieltä voi vaan ostaa lippuja ja juna-aikoja hän ei kerro. Infossa mies ei taas osannut englantia yhtään eikä oikein kertonut meille mitään. Rinkat ja väsymys painoivat sen verran, että suuntasimme metrolla hostellille. Olimme saaneet hyvät ohjeet hostellin lähellä olevalle metroasemalle, mutta asemalla olimme hukassa että minne suuntaan lähteä kun karttaakaan meillä ei ollut. Onneksi löysimme mukavan lenkkeilijämiehen, joka opasti meidät perille. Hostelli ei ollut mitenkään niin ammattimainen vaan sen omisti ilmeisesti jotkut kaverukset/perhe ja se oli puolikas kerros kerrostalosta. Olimme varanneet sängyt neljän hengen huoneesta ja työntekijämies sanoi, että saisimme olla huoneessa kahdestaan, sillä siellä asuva venäläistyttö olisi samat pari yötä Prahassa kuin me Milanossa. Oudolta se kyllä kuulosti...miksi joku menisi Milanosta pariksi päiväksi Prahaan ja maksaisi huoneesta? Myöhemmin illalla huoneeseen ilmestyi kaksi venäläistyttöä, joten Prahassa he eivät olleet. Yritimme saada aikaan keskustelua heidän kanssaan, mutta he eivät olleet meille ainakaan kauhean sosiaalisia. Yöllä kahden-kolmen aikoihin heräsimme siihen kun tytöt pakkasivat laukkujaan. Olikohan nyt siis lähtö Prahaan? Ainakaan loppuaikana tyttöjä ei näkynyt.

Maanantaina 2.2 heräsimme Milanossa lumisateeseen. Melkein rännän puolella sade kyllä oli jo tuossa vaiheessa ja kun pääsimme ulos niin tiet olivat ihan loskassa. Siinä oli sitten vaikea taiteilla kuivin jaloin ilman kumisaappaita. Puolessa välissä päivää olikin pakko tulla hostellille kuivattelemaan ja onneksi minulla oli vaihtokengät mukana. Ennen hostellille menoa kävimme katsomassa kuuluisaa Duomoa (tuomiokirkko), Galleria Vittorio Emanuele II:sta sekä pääostoskatua (Via Dante). Pääostoskadulla pystyi kävelemään katoksen alla, mikä oli aika helmeä. Teelle menimme mäkkiin, sillä kaikki muut paikat tuntuivat huippukalleilta. Mäkissä heitin vahingossa saamamme kartan roskiin ja toivoimme löytävämme turisti-infon, jotta saisimme uuden kartan. Info osuikin matkan varrelle ja infon mies kertoi meille hyviä vierailupaikkoja.
DuomoGalleria Vittorio Emanuele II
Riina halusi ostaa postimerkkejä ja infon mies neuvoi meille tien postille. Postissa ei kuitenkaan myyty postimerkkejä (mitä ihmettä?!??!) ja jatkoimme matkaamme kohti Castello Sforzescoa (linna), jolla oli iso puisto, mutta puistoon emme menneet, sillä se näytti liian märältä. Tässä vaiheessa olo alkoi olla siis sen verran märkä, että päätimme ottaa metron juna-asemalle, josta yrittäisimme saada infoa junista. Nyt kohdallemme osui mukava mies, mutta silti lippujen varaaminen ei näyttänyt kovin lupaavalta. Kaikki junat tuntuivat olevan täysiä paitsi sellainen, joka olisi Lyonissa todella myöhään illalla ja sellainen, joka lähtisi Milanosta todella aikaisin aamulla. Viimein mies löysi meille junan viiden minuutin vaihtoajalla Genevessä. Pääsin siis Sveitsiin matkan aikana! Otimme kyseiset liput ja suuntasimme lounaspaninien jälkeen hostellille kuivattelemaan.
Tuonne ei kiitos, hieman liikaa loskaa (Linnan/palatsin puisto)Kun pääsimme hostellille ystäväni Luca (hän oli viime keväänä vaihdossa Tampereella, mutta oli kotoisin Milanosta) laittoi viestiä, että oli saanut tenttinsä tehtyä ja että hänellä olisi aikaa nähdä meitä. Sovimme treffit Duomolle, josta lähdimme kävelemään ympäri osia, joita emme olleet vielä nähneet. Kuulimme samalla myös hieman historiaa kaupungista. Onnistuimme retkellämme taas kastelemaan kenkämme kokonaan, joten sovimme uudenlaisista suunnitelmista. Menimme Riinan kanssa hostellille vaihtamaan kuivaa jalkaa ja Luca tulisi hakemaan meitä sitten autolla. Ensimmäiseksi autolla suuntasimme hyvään pizzeriaan, sillä olimme pyytäneet Lucaa viemään meidät johonkin hyvään paikkaan. Pizzat olivat todella hyviä ja suuria, alla kuva.
Jättipizza, hyvää oli! Nam!
Pizzojen jälkeen menimme vielä vähän ajelemaan ja näimme mm. erittäin vanhoja pylväitä (Rooman aikaisia ehkä?), jonka jälkeen ajoimme Pariisin Riemukaaren tyyppiselle kaarelle. Sitä kuitenkin korjattiin, joten emme nähneet mitään. Lopuksi menimme vielä istumaan itämaiseen baariin ja otimme Riinan kanssa todella maukkaat mehut. Sitten olikin aika hyvästellä Luca ja kiittää seurasta. Vähän harmitti ilman puolesta, sillä Lucasta näki, että hän olisi halunnut näyttää meille vaikka mitä, mutta ei sään puolesta pystynyt.

Aamulla menimme kaupan kautta junalle ja suuntasimme kohti Lyonia ja Ranskaa, jossa Riinan kaveri oli meitä odottamassa.

Wien

Maanantaina 26.1 matkustin siis illalla Wieniin Itävaltaan Riinan luo. Lensin Palma de Mallorcan kautta ja vaihdosta huolimatta koko lento sujui hyvin. Nousuvaiheessa oli vain kamalia ilmakuoppia ja siinä olisi voinut paniikki iskeä, mutta usko lentäjään ja koneeseen oli kova! Riina oli lentokentällä vastassa ja kerrankin sain laukkuni heti matkan jälkeen, joten pääsimme melko pian Riinan kämpille ja nukkumaan.

Ilmat eivät Wienissä suosineet, mutta sateenvarjon avustuksella oli ihan ok. Tiistaina keskityimme kaupungin katselussa keskustan ulkopuolelle vaikka heti alussa menimmekin Stephansplatzille (Riina ei sit ota liian tarkasti noita paikannimiä, jos kirjottelen väärin!) ja siitä käveltiin kävelykatua pitkin oopperatalolle, joka kuulemma oli kaikkein keskeisintä Wieniä (siis tie, ei oopperatalo). Metrolla huristimme katsomaan Schönbrunnin linnaa ja samalla Riina sivisti minua Itävallan historiasta ja hallitsijoista. Linna oli kyllä nätti ja puistot oli valtavat. Jos vaan aurinko ois paistanu...no jos se oli kosto mulle, et oon ollu liian aurinkoisessa säässä täällä Valenciassa! :D Linnalta lähdimme metrolla katselemaan Tonavaa (kaikkia eri uomia, uutta, vanhaa ja tekoa) ja katselun teimme maan päällä menevän metron avulla, sillä ulkoilemaan ei niin sateella huvittanut mennä. Tonavalta jatkoimme huippuhienon jätteenpolttolaitoksen (?) kautta Praterille. Siellä oli huvipuisto ja kuuluisa maailmanpyörä (mistä en kyllä aikasemmin muista kuulleeni, sivistymätön taidan olla :) ). Menimme hetkeksi huilimaan ja syömään Riinan kämpille ja illalla menimme syömään lettuja Riinan kaverille.
SchönbrunnPraterin maailmanpyöräKeskiviikkona ohjelmaan kuului ensin yliopistolla käynti, sillä Riina tapasi siellä kavereitaan. Otimme yliopistolla olosta hyödyn ja kävimme Mensassa (opiskelijaravintola) syömässä. Ihan ok ruoka sattui kyllä olemaan enkä päässyt kokemaan pahimpia mössöjä. Ei tuo kuitenkaan ihan Juvenesta voittanut. :) Koululta lähdimme "Ringille", joka kiertää keskustaa. Ajoimme sateesta johtuen ensin matkan ratikalla katsellen maisemia ja takaisin tullessa sitten kävelimme osan matkaa. Nähtävyyksinä oli eri museoita, Parlamenttitalo, Kaupungintalo (jonka edessä oli hieno jäärata luistelojoille!) sekä Hudertwasserhaus, joka oli saman maalarin suunnittelema kuin edellisenä päivänä nähty jätteenpolttolaitos.
Rathaus (kaupungintalo, edessä jäärata)Kävelimme myös Hofburgin linnan pihan läpi suunnaten Sacher-hotellin kahvilaan syömään aitoa Sacher-kakkua. Puitteet olivat hienot! Ensin meidän piti jättää takkimme narikkaan ja selvisi, että narikkamies oli kuulemma Suomen ja Tampereen fani. Uskoo ken haluu. Sitten menimme syömään 5€ maksavaa kakkua ja 5€ maksavaa teetä, mutta ei hinta niin enää kirpaissut, sillä kakku oli hyvää! Ihan usein ei kuitenkaan siellä kahvitteluun varaa olisi! :S Kun menimme hakemaan takkejamme, narikkamies halusi viedä meidät välttämättä kierrokselle hotelliin. Hotelli oli kyllä hieno marmorisaleineen, mutta lähinnä mies vain innostui kehumaan, että ketä kaikkia julkkiksia hotellissa oli ollut. Hillary Clintonin jopa tunnistimme, mutta saksalaiset huippukuuluisuudet jäivät hieman hämärän peittoon. Mies kehui myös nykyistä hotellin omistajaa maasta taivaisiin (uskollinen työntekijä) ja lopulta saimme vielä mukaamme hotellin lehden, joka ylisti kaikkea vielä hieman enemmän. Lopulta kierros loppui siihen, että Riina sai miehen puhelinnumeron, joten jos joku haluaa kierroksen hotellista niin Riinaan vain yhteys! :D Taisi mies tosin toivoa, että puhelinnumerosta seuraisi muutakin... Menimme kierroksen jälkeen vähän aikaan huilimaan kämpille, josta tulimme takaisin keskustaan kuuluisaan ravintolaan syömään huippuhyvää Wiener-leikettä! Leike oli todella iso ja hyvältä maistui! Tuon leikkeen ja Sacher-kakun puolesta Wieniin olisi voinut jäädä kauemmaksikin aikaa. ;)
Kakku ja tee (yhteensä siis 10€)Iso leike, perunasalaattia ja spritzer, NAM!Torstaina kävimme tutustumassa Stadtparkiin ja Belvederin linnaan (linnoja kaupungissa riittää!). Kahvien jälkeen suuntasimme Riinan kämpille valmistautumaan illan tanssiaisiin. Kyseessä oli Riinan yliopiston tanssiaiset, jotka järjestettiin Hofburgin linnassa. Puitteen olivat kyllä hienot! Hieman kalliit tanssiaiset olivat ja porukkaa oli paljon. Tanssia en uskaltanut, sillä pelkäsin, että kantapäähän alkaisi sattumaan enkä muutenkaan niin tanssista perusta. Kolmen maissa lähdimme yöllä kotiin ja oli ihana päästä nukkumaan. :)
Alkutanssit, debytanttien tanssiaMiä ja RiinaPerjantaina aamuherätys oli tanssiaisten vuoksi hieman myöhemmin kuin aikaisempina päivinä. Perjantaina kävimme ainoastaan lounaalla kaupungilla, jonka jälkeen jäimme pakkailemaan tavaroita tulevaa matkaa varten. Juna kohti Venetsiaa lähti ennen iltayhdeksää ja olimme varanneet makuupaikat junasta. Kyseessä oli kuuden hengen "hytit", mutta saimme olla omassamme Riinan kanssa ihan kahdestaan. Nukuin tosi hyvin yön eikä junan melu haitannut ollenkaan. Aamulla saimme junassa vielä aamupalan ennen Venetsiaan saapumista, mikä oli kiva yllätys. :)

Kuvia muuten tulee koko matkalta sitten jossain vaiheessa löytymään tuon oikealla olevan linkin takaa. Kunhan saan blogit kirjoitettua ja kuvia karsittua. :)