Road trip: Segovia ja Toledo

Olimme Reinan kanssa suunnitelleet road tripiä jonnekin päin Espanjaa. Otimme hyvissä ajoin kalenterit esille ja huomasimme, että on vain yksi ainoa viikonloppu, jolloin molemmille sopii. Valitsimme siis sen ja kohteeksi suunnittelimme Alicantea ja sen lähistöä. Mieleni kuitenkin muuttui, kun Alicante tulisi mahdolliseksi muunakin ajankohtana ja tajusin, että nyt olisi ihan huippua lähteä Toledoon ja Segoviaan, kaupunkeihin, joista olin kuullut vain hyvää. Onneksi Reina innostui kaupungeista ja aloimme kasata porukkaa kasaan. Lopulta lähdimme matkaan neljästään...minä, Reina, Ellen ja Philipp. Segoviassa seuraamme liittyi vielä Carol, joka oli ollut Madridissa ja tuli sieltä suoraan.

Perjantaina 27.3 lähdimme matkaan joskus puoli neljän jälkeen. Kaikilla oli koulua perjantaina, joten lähdimme sen vuoksi vasta iltapäivällä. Olimme hakeneet auton lentokentältä Amigoautosilta ja suuntasimme mahdollisimman nopeasti Segoviaan, sillä matkaa oli jonkun verran. Ajoimme siis pelkkiä moottoriteitä ja silti olimme vasta iltayhdeksän aikaan perillä. Saimme auton parkkiin ja sitten kirjauduimme sisälle hotelliin. Kummassakaan kaupungeissa ei ollut pienen kokonsa takia hostelleja, joten jouduimme ottamaan hotelleja. Saimme molemmat yöt kuitenkin suht halvalla, joten se ei haitannut. Segoviassa hotellimme oli jopa ylellinen, neljän tähden hotelli aivan kaupungin suurimman nähtävyyden, akveduktin, vieressä. Nälkä oli hirmuinen, sillä kukaan meistä ei ollut syönyt kunnolla koko päivänä, joten suuntasimme mahdollisimman nopeasti sisäänkirjautumisen jälkeen syömään. Löysimme kaupungilta kivan ja edullisen ravintolan...menu oli vain 9 euroa ja ruoka oli maittavaa. Syönnin jälkeen kello läheni jo kahtatoista ja me lähdimme Reinan kanssa nukkumaan, mutta Ellen ja Philipp suuntasivat jonnekin "lasillisille".

Lauantaiaamuna heräsimme kylmään Segoviaan. Lämpöä oli päivän mittaan vain kuudesta kahdeksaan astetta ja tuuli oli navakka. Juuri ennen lähtöämme alkoi vielä satamaan rakeita. Ilma tuntui jäätävältä aurinkoisten viikkojen jälkeen. Kävimme kysymässä infosta kartat kaupungista sekä vihjeitä päänähtävyyksille, jonka jälkeen suuntasimme aamupalalle. Kaupunki oli melko pieni (tai se vanhan keskustan alue, joka oli mielenkiintoinen) ja olimmekin nopeasti kävelleet toisella laidalla olevalle linnoitukselle, Alcazarille. Segovia oli kyllä nätti kaupunki tuon kaupungin läpi kävelyn perusteella ja myöhemmin asia varmistui enemmän kävelyn jälkeen. Suuntasimme takaisin hotellin suuntaan ja otimme samalla kuvat akveduktista, joka oli todella mykistävä. Siinä sitä mietti, että kuinka viisaita roomalaiset olivatkaan. Olimme sopineen Carolin kanssa akveduktille treffit ja löysimmekin helposti toisemme. Kävimme Carolin kanssa katselemassa kaupunkia vielä hetken, jonka jälkeen suuntasimme autolle. Ilma oli muuttunut sen verrran jäätäväksi, että se tuntui todella hyvältä idealta.
AlcazarMiä, Philipp, Reina ja Ellen kaupungin muurillaAkveduktiOtimme suunnan Toledoa kohti, mutta nyt meillä oli aikaa mennä pikkuteitäkin, joten jätimme moottoritiet kokonaan väliin. Alussa nousimme vuoren rinnettä oli 1800 metriin ja korkeuksissa ilma oli todella huono. Vettä/rakeita satoi ja tien kupeessa näkyi luntakin. Kun aloitimme laskeutumisen, ilma parani hetkessä. Matkalla oli paljon pieniä kyliä ja El Escorialiin pysähdyimme. Siellä oli kuuluisa luostari, jota kävimme katsomassa. Jäätävän tuulen takia matka jatkui kuitenkin aika pian ja jatkoimme pikkuteitä Toledoon.
Korkealla oltiin
Maisemaa tieltä
El Escorialin luostari
Ilma parani ja aurinkokin näyttäyty
Toledossa saimme parkkeerattua yllättävän hyvin ja löysimme melkein liian helposti hotellin. Tällä kertaa meillä oli "vain" yhden tähden hotelli, mutta kyllähän se meille kelpasi. Lähdimme tutustumaan sokkeloiseen kaupunkiin. Lonely Planet kuvasi Toledoa labyrintiksi ja siltä se melkein tuntuikin. Heti alussa huomasi eron Segoviaan. Toledo oli paljon keskiaikaisemman oloinen ja jotenkin täydemmin ahdettu. Pikkukujia oli paljon ja korkeuseroja oli koko ajan. Se oli pieni shokki aivan tasaisen Valencian jälkeen. :) Illalla emme kaupungilla kävelyn ohessa ehtineet oikein muuta tehdä kuin mennä istumaan iltaa baariin Ellenin synttäreiden kunniaksi. Kahden aikoihin taidettiin me muut taas painua pehkuihin, mutta Philippin ja Ellenin ilta jatkui pidempään.
Carol, miä ja ReinaSunnuntaina aamulla kyllä vähän väsytti, sillä yksi tunti oli hävinnyt. Emme kuitenkaan murehtineet väsymystä vaan suuntasimme aamupalalle ja kaupunkikierrokselle. Menimme melko tarkkaan Lonely Planetin ehdottamaa reittiä pitkin ja se tuntui sokkelokaupungissa hyvältä vaihtoehdolta. Kävimme kuitenkin sitten kysymässä lisäinfoa infopisteestä, kun se tuli eteen. Nähtävyyksien jälkeen kävimme syömässä menut aasialaisessa ravintolassa ja suuntasimme autolle.
Arco del Sangre ja Cervantesin patsas. Toledo sijaitsee Castilla la Manchan maakunnassa ja sieltä Don Quijotekin oli kotoisin. Siitä siis patsas... (Tuulimyllyjä näkyi kun ajeltiin)
Museo de Santa Cruz
Kapeita kujia ja rappusia riitti
Katedraali
Synagoga
Ihanan viihtyisä katu
Katsoimme taas reitin, joka vältti moottoriteitä ja suuntasimme Valenciaa kohti. Tuolla suunnalla maisemat olivat melko tylsiä. Tasaista joka puolella ja ei oikein mitään nähtävää. Vanhan ajan tuulimyllyt toivat jotain piristystä. Jossain kohdin matkaa alkoi satamaan melko paljon ja se jatkui sitten Valenciaas asti. Valenciassa oli kuulemma satanut koko viikonlopun, joten me säästyimme siltä. Kylmä ilma ei sittenkään ollut niin huono. :)

Sama sade jatkuu vieläkin ja huomenna pitäisi olla jo poutaa. Säätiedotusten mukaan aurinkoa tullaan näkemään vasta lauantaina. Sitä siis odotellessa...