Tuulimyllyjä

Nyt tällä viikolla ei oo ilmat oikein suosinu. Tosin kuulin, että lauantaina oli Valenciassa satanu melko kaatamalla ja me siis vältettiin toi olemalla muualla. :) Mut nyt alkuviikkokin on vähä sadellu tai ollu muuten vaa kosteeta ja synkkää. Nyt eilen sit aurinko tuli iltapäivällä takasin, mut tuuli on ihan mahdoton. Melkein ilmaan lähtee, mut onneks vaan melkein. Pitää toivoo, ettei tarvi missään vaiheessa kävellä vastatuuleen, sillä se on melko mahdotonta. Viikonlopuksi on luvattu noin 20 asteisia päiviä ja ois varmaan sit tosi lämpöstä jos ei tuulis. Toivotaan, et tuuli laantuu yön aikana. :)

Espanja on maailman toiseksi suurin (vissiinkin) tuulivoiman tuottajana ja sen on kyl huomannu täällä. Joissakin paikoissa tuulimyllyjä (pitäis vissii sanoo tuulivoimaloita, mut ne on myllyjä mulle!) näkee tosi paljo. Energiatekniikan opiskelijana ja "puunhalaajana" toi kuulostaa tosi hienolta. Energiatekniikan luennoilla käytii just tällä viikolla juttua tuulivoimasta ja siitä, miten se on Espanjassa kehittymässä ja miks sitä täällä niin paljon on. Tuolla energiatekniikan luennoilla on ollu kivaa se, et on saanu kuvan siitä, miten Espanja energiansa tuottaa. Liikaa on saanu jo kuvaa siitä, miten sitä kulutetaan ihan turhiin juttuihin (talvella ikkunat auki ja patteri päällä samaan aikaan, kesällä ilmastoinnit liian suurella jne). Nyt kuitenkin jossain määrin espanjalaisten pongot nousi. Englannin tunnilla meiän on pitän keskustella energia-asioista ja on ollu kiva kuulla, et mitä mieltä nää nuoret on noista asioista.

Nyt pitäis lähtä kaupungille asioille, mut taidan oottaa siestan loppumista. Kaikki suurimmat kaupat on siestan aikanakin auki (kaikki isot vaatekauppaketjut, ruokakaupat, tavaratalot), mut nyt tarviin pienemmistäkin kaupoista jotaa. Aina välillä ton siestan unohtaa ja sit kiroo, kun mikään ei ookkaan auki. Tosin ruokakauppaan kannattaa mennä just siestan aikaan, sillä silloin siellä on pienimmät jonot...

Zaragoza, Teruel & Valdelinares

Viime torstaina ranskalainen kämppikseni Justine kokkaili meille ranskalaista ruokaa. Saimme crepejä eli lettuja. Makea lettu ei ollut niin erityinen, mutta suolainen lettu oli tosi hyvää! Siinä oli lihaa, sieniä, kananmunaa, kermaa ja juustoa ainakin, taisi olla jotakin muutakin. Innolla odottelen seuraavaa kertaa. :) Kokkauksesta eniten mieleen jäi vain se, kun huomasin taas, että miten suomalaiset eroavat muista. Justinen kanssa olimme sopineet, että söisimme ysiltä. Itse olin hieman myöhässä ja kiirehdin kotiin miettien samalla, miten pyytää anteeksi myöhästymistäni. Kun saavuin kotiin 10 minuuttia myöhässä, ei kokki ollut edes kotona. Keittiössäkään ei ruuasta ollut tietoakaan. Puoli kympiltä Justine sitten vihdoin saapui sanomatta sanaakaan siitä, että olisi muka myöhässä. Eipä tuo haitannut minua, mutta huvittavaa oli ajatella, että itse olisin jopa pyytänyt 10 minuutin myöhästymistä anteeksi!

Perjantaiaamuna lähdimme Katrin ja Artin kanssa kolmistaan pienelle road tripille. Täytyy kyllä todeta, että hauska matkasta tuli vaikka "kolmantena pyöränä" olinkin. Haimme auton lentokentältä, josta lähdimme sitten pohjoisen suuntaan. Ensiksi ajelimme rantaa pitkin jonkun matkaa, jonka jälkeen lähdimme Zaragozan suuntaan sisämaahan. Oli kiva katella maisemia matkalla. Muuten meillä ei syytä tuolle kiertotielle ollutkaan. Ranta näytti nätiltä ja turistirantoja oli vieriviereen. Sisämaassa ensin tuli vastaan vuoret, jonka jälkeen maasto tasottui ja tuntui olevan jopa tasaisempaa kuin Suomessa! Jossain horisontissa näkyi pieniä kukkuloita ehkä, mutta näkymä oli tosi pitkälle, sillä puita ei juurikaan ollut.
Peñiscolan ja Benicarlon rantaaLöysimme nätin järvenZaragozaan saavuimme joskus viiden maissa ehkä. Auton saimme melko kätevästi parkkiin ja hostelli löytyi helposti. Hostelliin olimme todella tyytyväisiä, sillä sijainti oli todella hyvä ja paikka oli todella siisti ja keittiö oli hyvä. Keittiön vuoksi päätimme tehdä omat ruuat ja säästää siinä hieman. Kävimme ensin katselemassa hieman iltavalaistua kaupunkia, josta suuntasimme kaupan kautta hostellille ja teimme herkullista pastaa. Ruuan jälkeen hengailimme jonkin aikaa hostellilla ja sitten suuntasimme ulos. Löysimme melko helposti kaupungin baarikadun, sillä se oli melko lähellä hostellia. Ensin vastaan tuli baari "La Cucaracha", mikä tarkoittaa torakkaa ja nimi lukikin myös suomeksi. Sinne sisään siis! Seuraavaksi löysimme paikan, jonka ulkopuolella oli Finlandia Vodka -julisteita. Artti halusi yhden, joten hän meni sisälle kysymään saisiko ottaa sellaisen ja siinä sitten jotenkin ajauduimme kaikki sisälle ja portsari antoi meille ilmaiset drinkkiliput, koska olimme Suomesta. Siinä sitten nautiskelimme hieman Finlandiaa ja lopulta lähdimme paikalta Finlandia Vodka -paitojen kera (Katri tosin ei paitaa saanut :( ). Jossain vaiheessa yötä löysimme takaisin hostellillekin.
Basilika Nuestra Señora del PilarTorakkaHienot paidatMyöhäiseksi menneen illan takia aamu meni vähän pitkäksi. Saimme kuitenkin luovutettua huoneen ajoissa ja suuntasimme kaupungille. Ihan kivannäköistä siellä oli, mutta ei nyt niin erityisiä nähtävyyksiä paria rakennusta lukuunottamatta löytynyt. Plaza del Pilarin ympäristö oli hienoa ja joen varsi oli nätti. Menimme katsomaan myös Expo Zaragoza -näyttelyn paikkaa (maailman näyttely oli viime vuonna) ja ihan hienolta se osittain näytti. Tosin paikkoja oli vissiinkin alettu purkaa jo pois ja sisälle ei päässyt. Näimme kuitenkin aluetta sellaisen köysiradan avulla. Aika turha se kyllä oli. Lopuksi kävimme vielä katsomassa erästä palatsia, joka oli näyttävän näköinen, mutta sisälle ei päässyt.
Rooman aikainen teatteri, niitä on täällä melko monessa kaupungissaPölyhuiskapäät...oli joku marssi ja esitys, tarkempaa en tiedäEt kai vaan hurjastele?En tiedä, miten ne oli noin Catalan-vastaisia... (Emme puhu katalaania)Maailman näyttelyäPalatsiZaragozasta lähdimme kohti Teruelia, joka on melko pieni paikka. Asukkaita Lonely Planetin mukaan on 31 000 (Zaragozassa oli lähelle 600 000). Löysimme taas yllättävän nopeasti hotellille ja kerkesimme perille hyvin valosan aikaan. Pimeä oli kuitenkin kerennyt laskeutua ennen kuin kerkesimme takaisin ulos. Kaupungissa oli kivat kapeat kujat ja pidimme paikasta paljon! Kaupunkiin liittyi myös joku Romeon ja Julian tapainen rakkaustarina ja kävimme kyseisten Isabelin ja Diegon mausoleumissa, jossa mm. heidän muumioituneet ruumiinsa oli.
HautaSunnuntaiaamuna herätys oli aikaseen, sillä halusimme Valdelinaresiin laskettelemaan. Sinne oli reilun tunnin ajomatka Teruelista ja ajoimme todella kapeaa tietä. Ilmeisesti paikkaan olisi ollut nopeampikin tie, mutta se ei kartassamme näkynyt. Pois lähdimme sitten sitä tietä ja pääsimme Valenciaan alle kahdessa tunnissa. Paikka oli ihan ok lasketteluun, mutta lumi oli jo melko "keväistä", joten rinne oli melko pehmeä ja tuli nopeasti huonoon kuntoon. Laskijoita oli myös ihan liikaa ja rinteissä oli tungosta. Lisäksi tuntui, että lähes kaikki laskijoista oli aloittelijoita, joten koko ajan sai varoa kaikkia. Oli rinteeseen kuitenkin kerran talvessa päästä ja vuokralautakin toimi hyvin. :)
Kapea ja huonokuntoinen tieEnnennäkemätön hiihtohissiAurinkokin paistoi hetken